Käytiin siis lauantaina 15.11. Pieksämäen tokokokeessa. Otettiin kyytiin myös Susku & Blacky (Story Goes Soul Mate). Kiitokset parivaljakolle hillittömän hauskasta reissusta ;D Maha taitaa olla vieläkin kipeänä nauramisesta.

Matkaan lähdimme varttia vaille kahdeksan aamulla ja perillä oltiin kymmenen jälkeen. Hieman ennen yhtätoistä päästiin paikkamakuuseen (paikkamakuu tehtiin kolmessa ryhmässä ja me oltiin keskimmäisessä). Tulosta emme kokeesta saaneet, pisteitä kertyi 71 Pauli Härkösen tuomaroimassa kokeessa. Mutta se fiilis, joka jäi kokeesta. Hienoa!!! Alla kokeen osa-alueet selityksien kera:

1. Paikalla makaaminen: 0 (x3) -> tosi hyvin sain Vaniin kontaktin ja se läsähti upeasti maahan. Jäi makaamaan rauhallisesti (vilaisin ennen kuin menin piiloon). Joskus 1,5 minuutin kohdalla oli kuulemma Vani noussut seisomaan ja lähtenyt hiippailemaan pitkin hallia. Se oli haistellut maata sekä liikkeenohjaajan housuja. Lopulta löysi piilolle. Vanin paikka oli piilosta katsottuna oikeassa reunassa. Sen vuoksi en ajatellut lainkaan sitä, että Vani olisi lähtenyt piilosta pois, kun yksi kilpatovereista kysyi, että kenenkäs koira tämä on. Vanskuhan se siellä. Otin Vanin kiinni ja pysyimme piilossa, melkein heti käskettiin muut piilosta pois. Odotimme niin kauan piilossa, että muut olivat saaneet koirat perusasentoon. Ei mahda mitään, nollillehan meni. Liian vähän treeniä olemme tehneet paikkamakuun osalta. Vanin nousu ei ollut kuulemma vaikuttanut muihin koiriin, Vani ei ollut edes vilkaissut niihin. Kun muille jaettiin pisteitä, käskin Vanin maahan ja siirryin pari askelta kauemmas. Kehuin ja jätin asian siihen.

2. Seuraaminen taluttimetta: 8 (x2) -> Koetilanne heijastui jälleen Vaniin. Se väisti sivuttaissuunnassa, kulki kyllä samaa tahtia. Kuulemma juoksuosuudessa paransi huomattavasti, kun suoristin itse selkäni. Eli kyllä mie jännitän edelleen tätä hirveästi. Mahdottomasti kehuja seuraamisen jälkeen.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 7 (x2) -> Valmistelevassa osuudessa jälleen sivuttaissuunnassa irtoamista ja jätätystä juuri ennen käskyä -> ennakointi? Meni kyllä maahan, mutta annoin yläkropalla apua. Hyvä perusasento!

4. Luoksetulo: 0 (x3) -> Valmis-käskyn jälkeen painui paikka-käskyllä maahan. Käskin uudelleen perusasentoon ja jätin vasta sitten koiran. Ei stopannut kuin vasta n. 5 metriä ennen minua. Hiukan vino eteenistuminen, nopea perusasento.

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7 (x2) -> Samankaltainen kuin tuo maahanmeno, eli irtoamista ja jätätystä. Kesti hienosti taakse menon, ei liikuttanut yhtään tassujaan. Ennakoi perusasennon.

6. Noutaminen: 0 (x2) -> Hehee, tästä tiesin, että plörinäksi menee. Vani varasti heti heiton aikana noudon, eli lähti liikkeelle kun kapula oli ilmassa. Annoin hakea sen. Innokas tuonti, hyppäsi kapula suussa vasten ja sitten vinosti istumaan eteen. Luovutuksessa hyppäsi seisomaan. Nopea perusasento.

7. Kauko-ohjaus: 0 (x3) -> Ei noussut istumaan ensimmäisellä vaihdolla kolmannenkaan käskyn jälkeen. Jätin kesken, koska Vani vaikutti siltä ettei nouse sieltä lainkaan.

8. Estehyppy: 9,5 (x2) -> Tämä meni niin kuin pitikin. Vani kylläkin suoritti liikkeen yhden kerran ennen valmis-käskyä. Jouduin vähän ärmyilemään sille, että malttoi tulla sivulle. Sitten pelkäsi, ettei hyppää sen takia ;) Hienosti plikka teki hypyn, hiukan vino edessä istuminen, siitä kait tuo puoli pistettä poies.

9. Kokonaisvaikutus: 8 (x1) -> Vani on kuulemma hyvä koira, kunhan hiomme liikkeet valmiiksi. Sanoinkin tuomarille, että tultiin keskeneräisinä kokeeseen.

Että tälläinen koe. Alussa hehkutin sitä fiilistä, siitä vielä tarkemmin. Miehän olen kamala jännittämään ja alokasluokan kokeissa siirsin jännityksestä aiheutuneen harmituksen koiraan. Eli käyttäydyin sitä kohtaan epäreilusti, muutuin kireäksi kun homma ei toiminut. Nyt mentiin kehään sillä mielellä, että kehun koiraa aina liikkeiden välissä. Ja iloitsen, vaikkei mene putkeet. Vani oli tosi hyvällä fiiliksellä liikkeiden välissä, nyt on haasteena siirtää sama myös liikkeisiin. Eli kokeissa meinaa jännityksen vuoksi tulla tuota irtoamista ym. Vani pitää opettaa siihen, että mie olen sama ihminen vaikka jännittää ja muutun hiukan omituiseksi. Nyt osasin myös kehän jälkeen palkita koiran kunnolla neljän nollan liikkeenkin vuoksi. Hienoa huomata myös omassa itsessään kehittymistä!