Kello soi puoli kuudelta, ja reilun tunnin päästä olimme ajamassa Suskun & Ringon (Story Goes King Of Shadows) sekä Pinjan ja kelpie Jillan (Bestseller Jamilla My Lion) kanssa kohti Lahden ryhmänäyttelyä.

Olimme perillä hyvissä ajoin, ja juoksutin Vania aika paljon (yritin siis saada liputtavan hännän puolitankoon). Kehässä Vani käyttäytyi hienosti: tuomarin käsittelyssä ei ollut mitään ongelmaa, sain sen liikkumaan hyvin ja Vani pysyi kuin tatti paikallaan, sillä aikaa kun tuomari saneli arvostelua. Veli-Pekka Kumpumäellä oli tiukka seula, eriä ei jakamalla jaettu. Vanille AVO-EH, AVK4, mistä olen tosi tyytyväinen. Tässä vielä arvostelu kokonaisuudessaan:

Hyvin rakentunut narttu, jolla hyvät mittasuhteet ja sukupuolileima. Kallo saisi olla hieman leveämpi ja kuono-osa täyteläisempi. Hyvä eturinta. Sopiva luusto. Kaunis kaula. Tahtoo pyöristää ylälinjaansa. Turhan luisu lantio. Liikkuu erittäin hyvin sivulta katsottuna. Esiintyy hienosti. Ei parhaassa turkissaan.

Kehässä olivat myös Vanin puolisiskot, Serica's kasvatit Manta ja Linda. Mukava oli nähdä myös niiden omistajia, eli Satua ja Heidiä. Junnut saivat lupaavat arvostelut...

Takaisin päästiin lähtemään jo ajoissa. Näyttelystä tullut hyvä mieli koki vähän kovia tässä meidän kotipihassa, mutta ei siitä sen enempää. Voin vaan sanoa, että on se naapurirakkaus ihanata :D Vani muuten ihastui Ringoon, sai pariinkiin otteeseen pyllyhepulit hihnassa. Pitää yrittää saada ne joskus samaan aikaan lenkille, Vanilla kun ei turhan paljon noita kavereita ole. Onnea muuten Pinjalle Jillan PN3 -sijoituksesta ja vara-sertistä! Kiitokset vielä Suskulle ja Pinjalle mukavasta matkaseurasta... (ja ps. kylläpä se naapurin auton rengas nyt kiiltää ;D )