Kiirehdin töistä hirveällä kiireellä kotiin, eli pääsin 16.20 töistä ja viideltä piti olla jo hallilla. Just kerettiin.

Caron vuoro on aina ensiksi, eli 17-18.00. Tänään oli mukana meidän lisäksi vain Auli Biancan ja Leijan kanssa. Käytiin rauhassa lämmittelemässä ja sitten mentiin suunnittelemaan rataa. Mukana oli valssia, takaakiertoja, erilaisia keppikulmia ja kontakteja. Hyvin Caro pelittää. Alkutreeniä vauhditti jopa ärrääminen radalla. Caro toimii hyvin. Aika pehmeä alusta taitaa hidastaa molempien vauhtia, mutta muuten kaikki on ok. Yhden sylikäännöksen kanssa taisteltiin, mutta sekin alkoi pelittää. Tehtiin rataa ihan alimmilla hypyillä, ettei liikaa rasitu antibioottikuurin aikana.

Caron treenin jälkeen rakennettiin ulos Vanin treenia varten rata. Rata löytyy täältä. Hieman pelotti, kun nyt joka toinen treenikerta on ulkona ja joka toinen sisällä. Kävin lämmittelemässä Vanin ja sitten odoteltiin vähän aikaa ennen kuin pääsimme radalle. Hetki väännettiin sitä, että Vani pysyy ekan esteen takana. Ihan ok alkoi siinä pysyä, kolmosaidan ohitti kaksi kertaa ja kerran taisi tiputtaa sen. Aloitettiin aina alusta. Sitten saatiin toimimaan aina kepeille saakka, ei löytänyt ollenkaan ensimmäistä väliä ja olin jäljessä. Tehtiin siis kepit itsenäisesti ja niiden jälkeen palkkasin. Kasiaidalle valssasin, pituus meni ok, A-esteellä loikkasin alasmenokontaktin (tai ei kuunnellut, kun huutelin odota-käskyä), tehtiin siis se uudelleen ja se oli parempi. Keinulla oli sellainen puolittainen lentokeinu, kun ei malttanut hidastaa. Otettiin 11-aita ja keinu uudelleen, nyt parempi. Sitten taas ok menoa renkaalle, mikä otettiin erillisenä pari kertaa ja kolmannella jatkettiin puomille. Puomilla hidasti hyvin alasmenon, takaaleikkaus putkella ja hyvä hyppy viimeiselle aidalle.

Tässä näkyy selvästi se, että tietyillä esteillä -> kepit, kontaktit ja rengas on pientä epävarmuutta. Uskon, että meno menee sujuvammaksi, kun nuokin esteet käyvät varmemmiksi. Perjantaina lähden kokeilemaan verkkokeppejä, että jos niillä saisimme sen aloituksen kuntoon.

Lopputunnista jäi vielä aikaa ja me kokeilimme uudelleen tuota samaa alkua kepeille asti. Tavoitteena oli, että putken jälkeen spurttaan stoppaamaan Vanin ennen keppejä. Arvelin, etten ehtisi. Mutta ehdin ja saatiin tosi komea radan aloitus. Jee!

Jäi taas hyvä mieli treenistä. Vihdoin ja viimein olen ymmärtänyt, että meidän on pakko tehdä näitä ratoja pienissä palasissa (kun on noita esteitä, mitä emme osaa). Eiköhän se tästä ala sujua, eikä ulkonakaan ollut nyt enää mitään ongelmaa.