Olipa ihanaa, kun aamulla sai nukkua pitkään eikä tarvinnut lähteä heti aamutuimaan tien päälle. Vuorossa oli siis Lappeenrannan ryhmänäyttely. Stefi lähti mukaan ja näyttelypaikalla olimme noin puoli kahdentoista aikaan. Bordercollien kehä alkoi klo 13.30, joten aikaa jäi turista tuttujen kanssa. Juoksuttelin Vania ja yritin saada häntää laskemaan, eikä se häntä nyt niin kammottavasti noussutkaan. Tuomarina oli tällä kertaa tsekkiläinen Petr Rehanek.

Avoimen luokan narttuja oli paikalla viisi. Vani seisoi tosi nätisti heti alkuun, kun kaikki avoimen nartut olivat kehässä. Juoksussa häntä meinasi pikkaisen nousta, muttei pahasti. Yksilöarvostelu oli aika nopeasti ohitse, tuomari katsoi hampaat ja kosketti vähäsen, ei muuta. Vani käyttäytyi erittäin mallikkaasti ja tuntui hyvältä, myös edestakaiset liikkeet olivat ok. Vaaleanpunainen nauha käteen ja saman tien kilpailuluokka. Lyhyt seisotus ja sen jälkeen pari rinkiä juoksemista. Olin jonon hännillä, kun Susku ja Peppi (Story Goes Pretty Woman nostettiin kakkoseksi, itse luulin, että he olivat ykkösiä) ja sitten tuomari näytti meitä. Olin menossa kakkosen paikalle, mutta meidät ohjattiinkin kilpailuluokan kärkeen. Wau!

Paras narttu kehässä seisominen onnistui hyvin, mutta parilla koiralla tuntui olevan rähinää ja Vani reagoi siihen häntää nostamalla. Neljän joukkoon nostettiin meidän lisäksi Moona (Vuohitallin Akilah), Peppi ja Manta (Serica's Babette, eli Vanin siskopuoli). Saatiin juosta kolme tai neljä kierrosta, jonka jälkeen tuomari nosti Moonan ykköseksi, meidät kakkoseksi, Pepin kolmanneksi ja Mantan neloseksi. Meille siis tulokseksi AVO-ERI, AVK1, PN2, va-SERT. Tässä vielä arvostelu (käännetty saksasta):

Kolme vuotta vanha. Hyvin rakentunut. Tyypillinen pää. Saksipurenta. Tummat silmät. Hyvin asettunut kaula. Suora selkä. Hyvin kulmautunut. Tasapainoiset liikkeet.

Onnea kaikille kilpakumppaneille ja menestyneille!!! Kivan lämmin sää houkutteli jäämään näyttelypaikalle ja siellä olimmekin melkein loppuun saakka.