Aamukuudelta soi herätyskello. Käytin tytöt lenkillä ja laitoin tavarat kasaan. Sen jälkeen hyppäsimme autoon ja suuntasimme jälleen nokan kohti Mikkeliä, nyt vuorossa agikisat. Vani lähti mukaan hengailemaan. Perillä olimme ihan hyvissä ajoin. Ensin katselin hiukan radanrakennusta ja sitten lähdin lämmittämään Caron. Sami Topra oli viritellyt aika kinkkisen agiradan, rata vaati paljon jarrutteluja ja koiralla oli lähes koko ajan joku väärä este "hollilla". Rataan nähden ihanneaika oli aika tiukka. Tämän näki jo minien aikana, vain yksi nollatulos alle ihanneajan.

Aika töksähtelevää oli meidän meno, mutta ilman virheitä pääsimme agiradan läpi. Parissa kohtaa Caro haki väärää estettä, mutta sain sen kääntymään ajoissa. Ihanneaika ylittyi 1,43 sekuntia, mutta sillä sijoituimme toiseksi. Myös medien voittajalla oli hiukan yliaikaa. Tässä meidän agilityradan video.

Hyppyrata oli aika samankaltainen. Ei mitään virtaviivaista, vaan takaakiertoja ym. vääntämistä. Tältä radalta tuli hieman enemmän nollia... Meidän vuoro oli ensimmäisenä, onneksi Johanna piti Caroa rataantutustumisen aikana niin ei tarvinnut juoksemalla hakea koiraa autosta. Caro sai myös sopivan vireen päälle, kun haukkui miun perään. Kiitokset Johannalle Caron huolehtimisesta ja oikein mukavasta seurasta!!! Aika töksähtelevää oli hyppyradallakin meidän meno, mutta ilman virheitä tulimme maaliin. Myös ihanneaika alittui -0,48 ja sillä irtosi kolmas sija. Tässä meidän hyppyradan video.

Eipä ollut mikään huono päivä, kaksi virheetöntä rataa ja niiden lisäksi kaksi palkintosijaakin. Harmi tuo ekan radan yliaika, luultavasti sen olisi saanut nipistettyä pois ilman niitä paria kohtaa, joissa Caro hakee selkeästi väärää estettä (=pitkät kaarrokset). Mutta tosi tyytyväinen olen!!! Lisäilen vielä tänne myöhemmin kuvia ja videot radoista. Kiitokset Johannalle vielä niistäkin ;)

Vani pääsi Caron ratojen jälkeen harkkaesteille. Ja voi, että se meni hyvin!!! Sain sen ohjattua suoraan vauhdista kepeillä yms. Oli oikein kivaa kokeilla Vanin kanssa vähän vieraita esteitä. Näin muuten vanhoja seurakavereita Laukaan Koiraharrastajista ja muualtakin Jyväskylän suunnalta pitkästä aikaa. Ne, joita tarkoitan, tunnistavat kyllä itsensä ;) Kiitokset rupatteluseurasta!