Nyt on syöty taas vuoden edestä kinkkua, eikä kauheasti tee enää mieli porkkanalaatikkoa tai kinkkua. Suklaa maistuu, "kumma kyllä", edelleen  Joulu menikin tänä vuonna Lappeenrannassa. Aatonaaton iltana paistoimme kinkkua, mitä Caro ja Vani vahtivat herkeämättä keittiössä... Jouluaatto vietettiin ihan omalla porukalla, joulupäivänä vanhempani ja veljeni ajelivat yöksi. Jouluaattona kuvailin tyttöjä lenkillä, kuvia löytyy kirjoituksen lopusta.

Tapaninpäivä menikin sitten railakkaammin, kun lähdin hullunhauskassa seurassa Lappeenrannan yöhön. Tästä huolimatta jaksoin lähteä sunnuntaina hallille epävirallisiin agikisoihin, kinkkua sulattelemaan. Olo oli hieman pöllämystynyt, mutta loppujen lopuksi meni ihan hyvin. Molemmat tytöt kisasivat kilpailijoiden radalla. Rata oli suoraviivainen, pari kinkkisempää kohtaa.

Caro aloitti ja sille nollarata sekä 2. sija ajalla -15,38. Hävittiin voittajalle nelisen sekuntia. Otin kontaktit huolellisesti ja yhdessä hypyssä Caro sekoili jalkojensa kanssa, kaatui toisen etujalkansa päälle. Näistä varmaan se aikaerotus tuli, mutta hyvä rata ketulta. Video Caron radasta.

Vanin kanssa radalle meno jännitti taas jonkin verran, se kävi todella kuumana ennen omaa vuoroa. Lähdössä se ei pysynyt, mutta maltoin ohjata kunnolla eikä Vani päässyt sinkoamaan mihinkään. Kepeille tuli kielto, aloitti ne väärältä puolelta, mutta näytti olevan jo hajua, mitä niiden keppien kanssa pitää tehdä  Toinen kielto tuli putkelta, yritin kääntää Vani sylkkärillä putkeen ja tehdä heti perään takaaleikkauksen... Vani jäi selvästi ihmettelemään tätä outoa kuviota eikä hakenut putkea. Mutta tässä olivat ne virheet: 10 ja aika -13,03 kahden kiellon korjaamisella, eli kovaa tultiin. Jäi tosi hyvä fiilis radasta, kyllä se yhteinen sävel pikkuhiljaa löytyy. Ja eikös sitä sanota, että hiljaa hyvä tulee! Video Vanin radasta.

Suuri kiitos menee Jari-serkulle, joka lähti rohkeasti hallille mukaan lauantai-illan riennoistamme huolimatta

Tässä vielä kuvatuksia jouluaatolta...

Maistetaanpa...

...aikas hyvää.

Lunta on...

...todistettavasti paljon.

Ei kukaan mua huomaa...

...paitsi mie, ja karkuun pääsen.

Painiksi on pistettävä...

...ja nuoremmalle kaapin paikka näytettävä.

Yhdessä on hyvä olla...

...ja vähän erikseenkin.