Muutto on nyt kutakuinkin ohitse. Suurin osa tavaroista siirtyi uudelle asunnolle jo 7.2. ja siitä asti olemme siellä asuneet. Koko poppoo on sopeutunut uuteen kotiin hyvin. Asunto on ihana!!! Tänä viikonloppuna on edessä vielä varastossa olevien tavaroiden kuljettaminen uudelle asunnolle. Vaikka muutto on aiheuttanut hässäkkää, olen ehtinyt touhuilla tyttöjen kanssa koiramaisia juttuja. Tässä olisi pääpiirteittäin merkittävimmät tapahtumat viime päivityksen jälkeen:

4.2. Osallistuin molempien koirien kanssa LAU:n epiksiin. Vanin ilmoitin myös mölliradalle kilpailun ulkopuolelta ihan sen vuoksi, että saisin neidiltä purettua ylimääräistä virtaa. Möllirata menikin suhteellisen hyvin, eli tuli 10 virhepistettä ja aika oli 30,34 s. (ihanne 60 s.). Eka vitonen tuli siitä, että Vani hyppäsi puomin alastulokontaktin yli ja toinen tuli jonkun esteen kiellosta, mutten nyt muista että mistä. Kilpailevien radalta molemmille tuli HYL. Caron takaakierto epäonnistui (oma ohjausvirhe) ja se hyppäsi esteen väärään suuntaan. Vani taas hyppäsi renkaan sivusta ja hyppäsi väärän esteen ennen kuin ehdin korjata virhettä.

6.2. Caro osallistui Lappeenrannan agikisoihin. Ensimmäisellä agiradalla HYL tuli jo radan alkuvaiheessa, kun Caro sujahti hyppysuoran jälkeen putken väärään päähän. Muuten meno oli tosi sujuvaa ja nopeaa. Harmitti aika paljon, että tuli HYL tuosta radasta. Toisellakin radalla Caro pääsi luikahtamaan putken väärään päähän. Luulin, että se oli hallussa, mutta niin vain kettu haki sen väärän pään. Vähän tuntui, että mukana oli pientä pelleilyäkin, mutta ei voi mitään. Sitten menikin pakka aika lailla sekaisin ja loppujen lopuksi juoksin kesken radan pois. Hyppyradalla homma toimi, vaikkakin pientä kangertelua oli vauhdin kanssa. Siltä radalta kuin 0-tulos, -1,52, jolla neljäs sija.

8.2. Caro kävi fysioterapeutilla, eli Eini Kipinoisen käsittelyssä. Selkä tuntui olevan paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin, tai ainakin siinä olevat jumit aukenivat nopeammin. Takajalkojen lihakset olivat aika kipeät, syynä luultavasti se, että Caro on liikkunut viime aikoina paljon lumihangessa.

12.2. Kävimme Niina-Liina Linnan agilitykoulutuksessa Kouvolassa. Alunperin olin lähdössä koulutukseen pelkästään Vanin kanssa, mutta peruutuksen vuoksi Carokin mahtui mukaan. Kyytiin lähti myös Merja Ellonen Klaara-sheltin kanssa. Koulutus oli todella hyödyllinen etenkin Vanin kanssa. Ensinnäkin Linna kehotti vaihtamaan namipalkan leluun. Vanin kuumeneminen johtuu osittain siitä, ettei saa namista sitä mitä haluaa. Palkkasin siis lelulla ja meno muuttui "rauhallisemmaksi". Koira siis kuuunteli eikä sinkoillut väärille esteille tms. Harjoittelimme myös paikalla pysymistä, mikä on ollut tosi vaikeaa tähän saakka. Homma toimi niin, että jätin koiran reippaasti istumaan enkä hiipinyt esteen taakse. Sieltä hyppy esteelle ja suoraan palkka. Näitä teimme useamman toiston. Kepeillä sain sellaisen neuvon, ettei kannata mennä itse liian lähelle keppien aloitusta. Koira hakee kyllä itse, kun vaan annan sille tilaa. Lisäksi sain "kädestä pitäen" neuvoja valssien tekemiseen ja pakkovalsiin ym. muihin ohjauskuvioihin (esim. takaaleikkaus). Sain vinkkejä, joiden pohjalta saamme varmasti homman toimimaan jatkossa paremmin. Minulla oli pitkästä aikaa hauskaa radalla Vanin kanssa eikä kiristellyt päänuppia yhtään ;D Kannatti siis lähteä!!! . Caro kulki hienosti ja Linna sanoi sen olevan erittäin kuuliainen koira. Kunhan ohjaaja käskyttää ajoissa ja ohjaa huolellisesti, nollaratoja pitäisi tulla :) Caron kohdalla Linna sanoi, ettei voi oikein oikeastaan antaa hirveästi neuvoja, kun koira ei tee virheitä ja ohjautuu hyvin. Hyvä näin, jotain olen tehnyt oikein Caron kanssa

15.5. Vani käväisi Eini Kipinoisen hoidettavana. Myös itse pääsin fysioterapeutin käsittelyyn. Vanillakin suurimmat jumikohdat olivat tuolla takajalkojen lihaksissa. Eini puhui, että monilla koirilla on ollut nyt talvella samoissa kohdissa jumeja. Ja se johtuu juuri siitä, että liikutaan paljon lumihangessa. Siellä koira joutuu käyttämään tosi paljon takajalkojaan ponnistuksiin, mikä saattaa pistää lihaksia jumiin. Vanin selässä oli joitakin jumipisteitä, mutta ne aukesivat käsittelyn myötä. Eini kehui, että Vanin selkä on todella hyvässä asennossa eikä köyristä sitä yhtään tms.

Tässä siis merkittävimmät asiat viime viikoilta. Huomenna perjantaina (19.2.) lähden tyttöjen kanssa Leppävirralle, kun lauantaina on Tuusniemen ryhmänäyttely. Takaisin tulemme jo lauantaina heti näyttelyn jälkeen. Vanille on pikkuhiljaa ruvennut kasvamaan karvaa, joten se on nyt paljon mukavamman näköinen kuin Lahden ryhmänäyttelyssä tammikuun lopulla. Jos se nyt vain suostuisi juoksemaan kunnolla kehässä *hope so* Juoksujakin se jo tekee, ainakin sellaista kenkkuilua on havaittavissa... Ehkä sitä mennään Donna-siskon kanssa hännät töttöröllää peräkkäin