Takana on erittäin agilitypainotteinen viikonloppu. Lauantai-iltapäivän vietin hallilla kisatyöntekijänä ja oli mukava seurata taitavien koirakoiden suorituksia. Tänään sunnuntaina sitten oli vuorossa Caron kisat ja Salme Mujusen tuomaroimat A- ja B- agilityradat ja Allan Mattssonin hyppyrata. Lämmittely- ja jäähdyttelylenkit oli niin mukava tehdä auringonpaisteessa, joissain kohdissa pystyi jopa tuntemaan auringon lämmön kasvoilla. Kevät on tulossa!

Mujusen ensimmäisessä radassa oli tosi jännä alku, peräkkäin (tai sillein sivusuunnassa) A, keinu ja kepit. Tämä rata meni hyvin siihen saakka, kunnes oli kolmen peräkkäistä hyppyä ja kaikkien välissä piti tehdä välistävedot. Kaikki ensimmäistä meni hyvin, mutta kolmannella esteellä ehdin liukua liian pitkälle ja samalla tein yläkropalla liikkeen, jonka Caro tulkitsi luvaksi hypätä esteen. Tästä mokasta siis HYL, myös toiseksi viimeisen hypyn rima tuli alas, kun en ohjannut enää kunnolla. Video radasta löytyy täältä (video alkaa keskeltä rataa).

Toisella Mujusen radalla pidin vaikeimpana kohtana hyppy-hyppy-hyppy-putki yhdistelmää, eli viimeisen hypyn jälkeen oli putken suu houkuttimena, mutta piti viedä siihen kauempaan. Tämä kuitenkin meni hyvin, kun tein voimakkaan valssin. Mokasin radan kuitenkin sellaisessa kohdassa, missä oli u-putki-hyppy-keinu. Jätin kokonaan koiran ohjaamatta hypyn jälkeen, eli juoksin melkein keinun toiseen päähän ja niinhän se Caro otti kiellon, eli sujahti keinun ohitse. En edes sanonut sille, että keinu-kiipee, mikä on käskynä. Tämä oli taas muistutus "ohjaa, älä oleta". Tältä radalta siis 5 (-1,13), sijoitus taisi olla seitsemäs. Video radalta löytyy täältä.

Mattssonin rata oli kohtuullisen simppeli. Jo rataantutustumisen yhteydessä mietin alkua, missä oli hyppy-hyppy ja tuo jälkimmäinen piti kiertää takaa. Päädyin pakkovalssiin ja siihenhän se sitten kosahti, eli Caro hyppäsi hypyn väärästä suunnasta. Vähänkö sapetti itseäni, sillä normaali takaakierto olisi varmaan toiminut ihan oikein. Ei mahda mitään, mutta nyt kyllä muistan, että kisoissa käytän varmoja ohjauskuvioita ja treeneissä testailen sitten tällaisia vähän vaikeampia ohjaskuvioita. Hyppyradan toiselta esteeltä siis HYL. Loppurata menikin sitten puhtaasti

Jäi kyllä hyvä fiilis, vaikka itse tunaroin oikeastaan kaikki radat. Carolla oli hyvä into ja motivaatio tehdä rataa. Se tuntui nauttivan, kun pääsi minun kanssa ihan yksikseen kisoihin. Päivän kruunasi sitten piiiitkä iltalenkki molempien koirien kanssa.