(HUOM! Lisään ratapiirrokset myöhemmin.).

Tänä viikonloppuna oli erittäin agilitypainotteinen viikonloppu: lauantaina (24.4.) agilitykisat Caron kanssa Lappeenrannassa ja sunnuntaina molempien kanssa Imatralla. Mutta aloitetaan lauantaista. Tuomari Sami Topra oli suunnitellut kinkkisiä, mutta mukavia ratoja.

A-rata

Ensimmäisellä agiradalla oli mielestäni kaksi vaikeaa kohtaa: vienti keinulta kepeille (esteet 4-5) ja puomin alta menevä putki (pituudelta oli mentävä puomille). Keinun päässä tein valssin ja vekkasin hieman omalla liikkeellä keppikulman helpommaksi. Jäin siis keppien oikealle puolelle, ja tein uuden valssin keppien päässä. Tiukka valssi pituuden jälkeen ja hiukan vetoa putkesta pois. Tämä toimi ja Caro haki puomin. 11 putken jälkeen itselläni oli liikaa vauhtia ja ryntäsin liian lähelle 12 hyppyä. Olisi pitänyt vetää koiraa itseen päin ja hidastaa vauhtia, tässä siis Caro hyppäsi 12 esteen väärästä suunnasta ja siitä HYL. Loppurata meni ilman virheitä.

B-rata

Toinen agirata tuntui virtaviivaisemmalta. Rataantutustumisen aikana rata ihan loogiselta. Jäin alussa hyppysuoran oikealle puolelle, mistä oli helppo vain työntää Caro 4 hypylle ja vetäistä takaa 5 hypylle. Tällä tavoin jäin oikealle puolelle A:ta ja putkeen vienti oli helpompi, kun olin itse "tulppana" putken väärälle päälle. 9 putkeen Caro ei irronnut, vaan eka kielto siitä. Yritin irrottaa sen sivusuunnassa putkeen kädenliikkeellä, mutta kropalla taisi olla liian kiire. Toinen kielto tuli 13 hypyllä, kun aloitin valssin liian aikaisin ja se veti Caron pois hypyltä. Loppurata ok. Tältä radalta siis tuloksena 11,76 (kaksi kieltoa ja 1,76 s. aikavirhettä) ja sillä 9. sija.

Hyppyrata

Hyppyradalle tsemppasin itseäni. Kahdella ensimmäisellä radalla oma meno oli jotenkin jähmeää ja ehkä yritin hallita Caroa liiaksi (=vauhti tippuu ja tulee kieltoja). Hyppyradalle saimme tsempin päälle, ja sieltä irtosikin 0-tulos aikaan -3,66 ja 7. sija.

Sunnuntaina (25.4.) suuntasimme sitten Imatralle. Kolmosluokkalaiset aloittivat, joten Carolle jäi aika vähän aikaa palautua edellisestä päivästä. Kolmosten jälkeen oli ykkösluokkalaisten yksi rata, joten onneksi ei tarvinnut jäädä odottelemaan kakkosluokkien ajaksi. Tuomarina toimi tänäänkin Sami Topra. Kolmosten ensimmäinen rata hauska hyppyrata, kiemura, jossa oli paljon takaakiertoa ja putken kauemmaiseen päähän vientejä. Rata sujui hienosti pituudelta alkavalle suoralle asti. Tein 13 hypyn jälkeen valssin, eli siirryin radan "sisäpuolelta" ulkokaarteeseen ja tämän tarkoituksena oli viedä koira tuon putken väärän pään ohi. En ollut kuitenkaan tarpeeksi nopea, vaan Caro ehti sujahtaa 16 hypyn ennen putkea. Tästä siis HYL. Muutoin rata oli tosi sujuva ja nopea.

Hyppyrata

Agilityradasta ei jäänytkään sitten kauheasti kerrottavaa jälkipolville. Ensinnäkin Caro karkasi lähdöstä ja jouduin hätäisesti ohjaamaan sen kakkoshypylle, tämä onneksi onnistui, mutta rupesin käskyttämään normaalia kovemmin koiraa (=ärsytti tuo varastaminen suunnattomasti). Meno kosahti kokonaan kepeille, kun yritin mennä keppien vasemmalle puolelle. Vekkasin kyllä 7 hypyn ja keppien välistä linjaa, mutta Caro muistaakseni aloitti toisesta välistä, korjasin ja taas sama homma. Sain sen menemään kolmannella kerralla oikeaan väliin ja sitten Caro jätti pujottelematta pari viimeistä väliä. Sitten hömpöttelimmekin loppuradan, meno oli tosi töksähtevää. Tuntui, että koiralla ei ollut yhtään ajatusta mukana ja ohjaajakin oli jotenkin pihalla ja ärsyyntynyt. Tästäkin siis HYL.

A-rata

Ykkösluokan agilityrata oli virtaviivainen, sellaista perusmenoa. Vanin lähtövuoro oli ensimmäisenä, mutta sain sille onneksi pitelijän rataantutustumisen aikana. Kiitokset Johanna!!! Mutta neitipä nostatti kierrokset sitten ihan kattoon, kun sain hihnan käteen ja jouduimme vielä lähdössä odottelemaan hetkisen aikaan. Ehdin siis jo ottaa kaulapannan pois, mutta radalla säädettiin jotain ja jouduin laittamaan hihnan uudelleen. Tässä kohtaa mustavalkoisen vire oli mennyt jo överiksi eikä se pysynyt lähdössä. Varasti ja kaahasi heti putken väärään päähän, mistä HYL. Lopetin hetkeksi ohjaamisen, kun oikeasti otti päähän ja sen takia Vani kierso 3 hypyn. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja päätin tehdä loppuradan kisanomaisesti / kunnolla ohjaten. Vani jätti viimeisen kepinvälin pujottelematta, mutta muuten ilman virheitä. Kyllä se vielä jonain päivänä malttaa

Vanin A-rata