Flunssaa pukkaa ja tavallinen lenkkeilykin aiheuttaa hengästymistä, joten jätin Caron agitreenit välistä. Ihan paikallaan en kuitenkaan osannut olla, joten lähdin Tiinan, Marikan ja Annen seuraksi Varaosamaailman asvalttiparkkikselle tokoilemaan. Aluksi käskyttelin Tiinaa & Arwoa sekä Marikaa & Nemoa ja sitten pääsi Vani tekemään.

Otin aluksi seuraamista lelupalkalla. Tiina käskytti ja mie palkkasin lyhyitä pätkiä. Saatiin onnistuneita seuraamisia aikaiseksi eikä Vani ottanut nyt painetta käskytyksestä. Tosin, olin itsekin paljon rennompi (=oma itseni ja koirakin luottaa silloin minuun). Tätä jatketaan edelleen.

Sitten luoksetulo omatoimisesti. Ekalla hiipi tosi paljon stop-käskyn jälkeen, joten jätin palkkaamatta ja palautin koiran takaisin. Toisellakin kerralla hiipi ja sitten annoin uuden käskyn. Tuli kyllä mieleen, että olen tainnut aika useasti antaa sen toisen käskyn = koira luulee, että vasta toisella käskyllä on pysähdyttävä (?). Kolmannen otin takapalkalla, se oli parempi.

Kaukokäskyt otin niin, että Marika seisoi koiran takana ja antoi merkit. Jälleen tarvitsi toisen käskyn ensimmäiseen istumiseen. Myös maahanmeno tarvitsi lisäkäskyn. Tämä on saatava pois, eli ehkä on otettava ihan alusta, jos ei toteuta käskyjä. Liike ei siis jatku, jos tekee väärin. Tässäkin lajissa olisi muistettava ne kriteerit: palkataan vain se, mitä halutaan ja mikä on se tavoitetila!

Vani teki myös maahanmenoja ja stoppeja seuraamisesta. Treenin lopuksi (Caron jälkeen) hain myös naksulla oikeaa paikkaa seuraamisessa.

Caro aloitti tunnarilla. Aluksi oli vain neljä kapulaa, mutta meni häsläämiseksi (nosti kaikkia ja nappasi väärän). Teimme sitten uudelleen, että oli erikseen isompi läjä kapuloita ja se oikea erikseen. Lisäksi ripottelimme nameja kapuloiden ympärille (tarkoituksena, että koira rauhoittuisi haistelemaan). Tällä tavoin saimme Caron tuomaan oikean kapulan ja sitten samaan tapaan pari onnistunutta suoritusta. Ehkä tämäkin liike jossain vaiheessa painuu Caron selkäytimeen.

Sitten teimme paikkamakuun, joka oli ok. Caro makasi rauhallisesti, ei piippauksia tms. levottomuutta. Hyvä! Sitten kaukokäskyjä, vaihdot olivat rehellisesti sanottuna aivan sekaisin = Caro nousi seisomaan aina kun käskin sen istua yms. Ihme häsläämistä ja lopulta päätin, että kaukoja on hiottava sisätiloissa. Nyt eivät vaihdot pelittäneet yhtään. Tein kaukojen jälkeen luoksetulon, joka toimi hyvin! Jumppailin Caron kanssa treenin lopussa vielä seuraamisen siirtymisiä namivedätyksellä.