Mistähän tässä aloittaisi? Vanilla on ollut parisen viikkoa aika voimakkaita valeraskauden oireita. Se on ollut kotona haluton, apaattinen, nisät ovat olleet turvoksissa... Lenkeillä ja treeneissä on kuitenkin viilettänyt normaaliin tapaan. Vanin valeraskauden oireet ovat ennenkin olleet aika pahoja, mutta nyt sen käytös on tuntunut jotenkin oudolta. Sunnuntai-iltana (30.5.) iltalenkin yhteydessä minusta tuntui siltä, että Vani väsähti lopussa ihan kokonaan. Se siis riehui Caron kanssa, mutta loppulenkistä jolkotteli miun takana kotia kohti (eikä tuollainen käytös ole yhtään sen tapaista). Kotona Vani hengitti tosi kiivaasti, eikä syke tuntunut tasoittuvan yhtään. Ajattelin, että sille on tullut paha kohtutulehdus valeraskauden myötä.

Heti maanantaiaamuna (31.5.) soitin eläinlääkärille ja sain ajan aamupäiväksi. Vani oli edelleen aika vaisu. Kohdun ja rakon ultraäänessä ei ollut poikkeavia löydöksiä, ja anaalitkin olivat ok. Virtsanäytekin oli puhdas. Mutta: Vanin limakalvot olivat kalpeat ja sen sydämensyke sekä hengitystiheys olivat liian nopeita. Sen vuoksi Vanilta otettiin veriarvot, jotka olivat kaikki kuitenkin viitealueella. Eläinlääkäri suositteli vielä kortisolin ja kilpirauhashormonin tutkimista paastonäytteestä. Menemme vielä torstaina tutkimuksiin.

Toivon todella, että torstain tutkimuksissa ei ilmene mitään outoa. Nuo testithän tehdään siis sillä epäilyksellä, että Vanilla olisi Addisonin tai Cushingin tauti. Luulisi kylläkin, että Vani olisi oireillut aikaisemmin. Vani on ollut tänään jo enemmän oma itsensä, tosin sisällä on edelleen vähän vaisu. Mutta mielestäni ei ole niin apaattinen kuin esimerkiksi maanantaina. Jospa nämä olisivat nyt vain pelkästään voimakkaasta valeraskaudesta johtuvia oireita... Toivotaan parasta, pelätään pahinta!